Vappu on suomalaisille tuttu ja tärkeä juhla, joka on kevään loppupuolen juhlapäivä ja kansainvälinen työväen juhlapäivä. Liputus vappuna on tapahtunut Suomessa jo vuodesta 1979, jolloin vapusta tuli virallinen liputuspäivä. Vappua vietetään vuosittain 1. toukokuuta, joka on myös monissa maissa yleinen vapaapäivä. Etenkin Suomessa vietetään usein myös vappuaattoa, eli huhtikuun viimeistä päivää, vaikka se ei liputuspäivä olekaan.
Liputus vappuna tarkkojen ohjeiden mukaan
Muiden liputuspäivien tavoin vapun liputukseen on tarkat ohjeet, joita on noudatettava. Suomessa liputus esimerkiksi alkaa aamulla kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, mutta kesällä kuitenkin viimeistään kello 21. Ainoastaan valtion virastot sekä laitokset on velvoitettu liputtamaan virallisina liputuspäivinä, mutta myös muut voivat liputtaa. Suomessa jokaisella onkin oikeus liputtaa niin vappua kuin vaikkapa merkkipäiviä, henkilökohtaisia juhlia tai muistaa vainajia nostamalla lippu puolitankoon.
Suomen liputussäännöt on kuitenkin tärkeää osata ja niitä tulee noudattaa, vaikka liputtaisi yksityisessäkin kodissa. Liputtamisen tarkoituksena on osoittaa arvokkuutta ja kunniaa silloin kun on syytä juhlaan. Suomessa vappu on suomalaisen työn päivä. Vappua vietetään Suomessa niin työväen, ylioppilaiden kuin kevään karnevaalijuhlanakin sekä vapun aattona että varsinaisena vappupäivänä.
Ei pelkästään suomalainen juhlapäivä
Vappu ei ole vain suomalainen juhla ja liputuspäivä. Vappu on nimittäin enimmäkseen länsimaalainen kansainvälinen juhlapäivä. Se on yleinen vapaapäivä monissa maissa, jota vietetään kevään loppupuolen juhlapäivänä sekä kansainvälisenä työväen juhlapäivänä. Tämä juhlapäivä on myös saanut nimensä pyhän Valburgin mukaan, jonka muistopäivä on 1. päivä toukokuuta. Valburg oli vuosina 710 – 25. helmikuuta 779 elänyt katolinen pyhimys Englannissa.