Ukrainan tilanne on aiheuttanut paljon ahdistusta ja päänvaivaa myös Suomessa, sillä kaikilla suomalaisilla on vielä muistissa se, mitä tapahtui toisen maailmansodan aikana. Esimerkiksi Raatteentien tapahtumat nousevat helposti mieleen, mutta pystyisikö Suomi puolustamaan maataan nykymaailmassa ilman lännen tukea.
Koska Suomella on pitkä raja Venäjän kanssa, se on jouduttu aina ottamaan huomioon ulkopolitiikassa. Kylmän sodan aikaan suomalaiset joutuvat tekemään paljon päätöksiä sen mukaan, mitä Kremlissä tilanteesta ajateltiin. Tilanne ei sinänsä ole muuttunut vieläkään, ja Ukrainan sota on asia, joka Suomessa tulee ottaa huomioon.
Ukrainan tilanne ja miten se vaikuttaa Suomeen
Suomi on pyrkinyt pitkään olemaan diplomaattisesti puolueeton, vaikka se on ollut toisinaan hankalaa. Venäjä on pyrkinyt vaikuttamaan monella tapaa siihen, minkälaisia valintoja Suomi tekee omassa ulkopolitiikassaan. Ukrainan sota on kuitenkin osoittanut, että Venäjän ulkopolitiikka saattaa perustua painostuksen lisäksi myös aggressiivisuuteen, mikä on luonnollisesti herättänyt kysymyksiä myös Suomessa.
Ukrainan tilanne on johtanut siihen, että suomalaiset ovat muuttaneet kantaansa siihen, pitäisikö Suomen liittyä Natoon. Suomi on tehnyt jo pitkään yhteistyötä Naton kanssa, mutta lopullista päätöstä liittymisestä ei ole tehty. Kun Ukrainan sota alkoi, kysymys Natoon liittymisestä on ajankohtaisempi kuin koskaan aikaisemmin. Suomalaiset ovat vaihtaneet mielipidettään nopeasti, ja nykyään suurin osa suomalaisista haluaisi liittyä Natoon.
Miten länsimaat ovat suhtautuneet Ukrainan sotaan?
Ukrainan tilanne on puhuttanut paljon viime aikoina kaikkia länsimaiden johtajia. On yleisesti ajateltu, että Venäjälle on tullut yllätyksenä se, kuinka yhtenäisiä länsimaat ovat olleet suhteessa Venäjään. Heti sodan alettua länsimaat alkoivat boikotoimaan Venäjää siten, että sille asetettiin paljon erilaisia talouspakotteita. Tällä tavoin länsimaat pyrkivät vaikuttamaan siihen, kuinka pitkään Venäjä kykenee sotimaan Ukrainassa.
Ukrainan armeija on saanut paljon tukea länsimailta myös aseellisesti. Moni länsimaa Suomi mukaan lukien on lähettänyt aseita Ukrainaan, jotta ukrainalaiset sotilaat pystyisivät taistelemaan tehokkaammin hyökkääjää vastaan. Tämä on tuonut ainakin jonkin verran etua Ukrainalle, sillä aseavun turvin Venäjän hyökkäys on kyetty pysäyttämään täysin esimerkiksi Kiovan alueella. Toki idässä Venäjä on vallannut alueita, mutta eteneminen on ollut huomattavasti hitaampaa kuin alun perin Kremlissä on laskettu.
Myös länsimaiset yritykset ovat tehneet joukkopaon Venäjältä vastalauseena sen aggressiivisuudelle. Tällä on suuria vaikutuksia esimerkiksi tavallisten venäläisten työllisyystilanteeseen. Onkin hyvin todennäköistä, että Venäjä tulee kärsimään taloudellisesti paljon sodasta, mikä on aiheuttanut kritiikkiä myös Venäjän sisällä. Todennäköisesti Venäjällä menee jopa vuosikymmeniä korjata talouteen kohdistuneita takaiskuja.
Ukrainan tilanne ja sen historia
Mistä sitten nykyisessä Ukrainan konfliktissa on viime kädessä kyse? Kaikki saa alkunsa jo Neuvostoliiton hajoamisesta vuonna 1991, mikä johti Ukrainan itsenäistymiseen. Venäjän presidentin tavoitteena on yhdistää Ukraina tai ainakin osa siitä takaisin Venäjään. Monet Venäjän päättäjät haikailevat takaisin suurvallan aikaan, jolloin Venäjä oli merkittävä tekijä maailmanpolitiikassa.
Toinen syy on se, että Ukrainan maaperä on tasaista ja se sijaitsee kohtalaisen lähellä Moskovaa. Historiallisesti monet maat ovat pyrkineet hyökkäämään Venäjälle juuri Ukrainan tasankojen kautta. Näin Venäjä pyrkii luomaan Ukrainasta puskurivyöhykkeen siten, että maan pääkaupunki olisi paremmassa turvassa ulkopuolisilta hyökkääjiltä. Sama logiikka pätee myös Suomeen, sillä onhan Venäjän yksi suurimpia kaupunkeja eli Pietari lähellä Suomen rajaa.
Ukrainassa on ollut myös jonkin verran etnisiä jännitteitä ukrainalaisten ja venäläisten välillä. Ukrainan tilanne johtuu osiltaan myös tästä, sillä Putinin mukaan venäläisiä on sorrettu Ukrainan alueella. Tämän takia hän haluaa vapauttaa Ukrainassa asuvat venäläiset tuomalla Itä-Ukrainan osaksi Venäjää.
Ukrainan sota aiheuttaa humanitaarisen kriisin
Jo nyt olemme voineet lukea miljoonista ukrainalaisista pakolaisista, jotka ovat lähteneet karkuun sodan runtelemilta alueilta. Myös Suomeen on tullut tuhansia ukrainalaisia siviilejä, joten kyseessä on jälleen kerran suuri humanitaarinen kriisi Euroopan alueella. Tilanne saattaa jatkua vielä pitkään ja on hankala sanoa, milloin sota saadaan loppumaan Itä-Euroopassa.
Siviiliväestö on ollut ajoittain kovankin tulituksen alla Ukrainan kaupungeissa. Maassa on useita suuria kaupunkeja, joita Venäjä on pommittanut sekä tykein että ohjuksin. Tämä aiheuttaa aina myös siviiliuhreja, mikä on jokaisen sodan kauhein puoli. Ukrainan sota ei ole tästä poikkeus, sillä kaikilla ihmisillä ei välttämättä ole resursseja lähteä karkuun pommitusten alla olevista kaupungeista.
Jos haluat osallistua pakolaisten auttamiseen, voit tehdä lahjoituksia eri järjestöjen kautta. Suomalaiset ovatkin olleet ahkerasti mukana auttamisessa, sillä maassamme on järjestetty paljon keräyksiä ja muuta apua ukrainalaisille sotapakolaisille. Tällä tavoin apua voidaan saada nopeasti perille. Kaikki tietysti toivovat, että Ukrainan tilanne rauhoittuu nopeasti ja ihmiset voisivat elää rauhassa Ukrainassa.