Siirry suoraan sisältöön

Itsenäisyyspäivän paraati

Suomen lippu

Itsenäisyyspäivän paraati on Suomen puolustusvoimien tapa juhlistaa Suomen itsenäisyyspäivää juhlallisesti ja arvokkaasti. Se on tärkeä itsenäisyyspäivän perinne Suomessa, johon osallistuu usein useampia puolustusvoimien jäseniä ajoneuvoineen. Se järjestetään usein jossakin suuressa kaupungissa vuosittain, ja se televisioidaan myös, jotta kaikki halukkaat pääsevät seuraamaan sitä, vaikka eivät pääsisikään paikan päälle saakka. Kerromme tässä hieman tarkemmin paraatista, ja mitä kaikkea siihen kuuluu.

Itsenäisyyspäivän paraati juhlistaa Suomen itsenäisyyttä

Valtakunnallinen itsenäisyyspäivän paraati järjestetään vuosittain itsenäisen Suomen kunniaksi. Sen järjestää Suomen puolustusvoimat, ja heidän tehtävänään on suojella ja varjella Suomen itsenäisyyttä. Siksi he myös juhlistavat sitä erittäin näyttävästi ja juhlallisin paraatimenoin. Paraati on tärkeä perinne Suomelle ja niitä on järjestetty jo 1920-1930-luvulta lähtien. Toisen maailmansodan aikaan paraateihin tuli kuitenkin tauko, mutta ne jatkuivat jälkeen 1950-luvulla.

Itsenäisyyspäivää juhlitaan Suomessa muutenkin perinteisin menoin, sillä sen järjestelyt ovat samanlaiset kuin Suomen itsenäisyyden alkuaikoina. Puoliltapäivin pidetään Helsingin tuomiokirkossa juhlajumalanpalvelus, johon osallistuu Suomen valtion ylin johto, eli presidentti, entiset presidentit, eduskunta, valtioneuvosto ja valtion ylimmät virkamiehet. Tämän jälkeen suoritetaan lipunnosto ja presidentti jakaa kunniamerkkejä sekä antaa erilaisia ylennyksiä puolustusvoimissa.

Millainen on valtakunnallinen itsenäisyyspäivän paraati?

Itsenäisyyspäivän paraati on vuosittain järjestettävä kulkue, johon osallistuu kaupungista riippuen yli tai alle 700 sotilasta ja 50 ajoneuvoa. Paraati kulkee aina tietyn matkan osoittaen kunniaa Suomen itsenäisyydelle. Kulkueessa kulkevat siis sekä sotilaat että heidän ajoneuvonsa. Yleisöä ei päästetä paraatin kulkemalle kadulle, vaan yleensä yleisön alue on rajattu sivummalle, josta on turvallista seurata paraatin kulkua tiettyyn pisteeseen saakka.

Itsenäisyyspäivän paraati usein päättyy johonkin tiettyyn pisteeseen, jonka jälkeen alkaa juhlatilaisuus. Juhlatilaisuudet ovat usein koko perheen tilaisuuksia. Tällöin puolustusvoimat ovat voineet järjestää myös puolustusvoimien ylilentoja tai erilaisia lentonäytöksiä. Niistä pitää usein koko perhe, ja niiden seuraaminen on hyvin mielekästä.

Tutustu puolustusvoimien kalustoon itsenäisyyspäivänä

Itsenäisyyspäivän paraatin jälkeen katsojat voivat päästä myös tutustumaan puolustusvoimien kalustoon. Ylilennossa on nähty muun muassa Suomen ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjiä, Hawk-suihkuharjoituskoneita ja maavoimien NH90-kuljetushelikoptereita sekä Hughes MD500-kevythelikoptereita. Paraati on siis puolustusvoimista kiinnostuneelle oikein mielenkiintoinen paikka. Ne, joiden mielestä kalustoon tutustuminen ei ole oma juttu, voivat rauhassa vaikka selata puhelinta, katsoa millainen peli on ruletti tai lukea uutisista paraatin tapahtumista.

Paraatin aikana pääsee myös näkemään muuta puolustusvoimien kalustoa, kuten panssariautoja. Kun juhlallisuudet ovat ohi, voi jokainen siirtyä kotiin jatkamaan juhlia perinteiden kunniaksi. Tiesitkö, että perinteisiin kuuluu sytyttää kaksi kynttilää itsenäisyyspäivän kunniaksi palamaan? Samalla voit myös katsoa tasavallan presidentin linnanjuhlia televisiosta.

Itsenäisyyspäivän paraati ja vastaanotto

Itsenäisyyspäivän paraatin jälkeen järjestetään perinteisesti myös itsenäisyyspäivän vastaanotto. Se on tasavallan presidentin järjestämä juhlatilaisuus, jonne kutsutaan erilaisia Suomen kannalta tärkeitä henkilöitä juhlistamaan Suomen itsenäisyyttä. Toiselta nimeltä itsenäisyyspäivän vastaanotto on Linnan juhlat, se on yhtä perinteinen asia kuin paraati ja liputus itsenäisyyspäivänä. Suomalaiset ovat tottuneet seuraamaan vastaanottoa televisiosta.

Juhlaperinne sai alkunsa jo vuonna 1919, jolloin presidentti K. J. Ståhlberg järjesti tyttärensä Ainon kanssa tunnin pituisen vastaanoton, johon osallistui 150 henkilöä. Iltajuhlamuotoiseksi vastaanotoksi se muuttui vuonna 1922, jolloin kuvioon astui myös kättelyseremonia ja tanssi.

Vuonna 1934 vastaanotolla alettiin tarjoilla alkoholijuomia, mutta Kyösti Kallion aikaan vastaanotolla näkyi uskonnollisuus, jolloin tanssi ja alkoholitarjoilut olivat poissa kuvioista. Ensimmäistä kertaa toimittajat päästettiin seuraamaan vastaanottoa vuonna 1949 ja televisioon Linnan juhlat pääsivät suorana lähetyksenä vasta vuonna 1967. Linnan juhlilla on siis erittäin suuri osa Suomen historiassa ja perinteissä, ja itsenäisyyspäivän paraati on osa Suomen itsenäisyyden juhlistamista.