Moni suomalainen tietää, että isovanhempi tai tämän sisarus oli mukana talvi- tai jatkosodassa, mutta tarkempi tieto on usein jäänyt kertomatta. Veteraanit puhuivat kokemuksistaan harvoin, ja kun sukupolvi on poissa, jälkipolville jää kysymyksiä. Hyvä uutinen on, että sotien ajasta on säilynyt paljon aineistoa, ja suuri osa siitä on nykyään helposti saatavilla. Tässä oppaassa kerromme, miten sukulaisen sotatien selvittämisessä kannattaa edetä.
Aloita kotoa ja suvun muistoista
Paras lähtökohta löytyy usein omasta suvusta. Vanhoista laatikoista voi löytyä kirjeitä rintamalta, valokuvia, kunniamerkkejä tai sotilaspassi, johon on merkitty palveluksen tietoja. Myös suvun vanhimpien jäsenten muistot ovat arvokkaita, vaikka ne olisivat hajanaisia.
Kirjaa ylös ainakin henkilön koko nimi, syntymäaika ja syntymäpaikka sekä kotikunta sodan aikana. Samat nimet olivat ennen yleisiä, joten tarkat henkilötiedot auttavat erottamaan oikean henkilön kaimoistaan arkistoissa.
Kantakortti kertoo palveluksen rungon
Tärkein yksittäinen asiakirja on yleensä sotilaan kantakortti. Siihen on merkitty muun muassa joukko-osastot, joissa henkilö palveli, ylennykset, kunniamerkit sekä mahdolliset haavoittumiset. Sota-ajan kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa, josta niitä voi tilata. Tilaamisen ehdot ja käsittelyajat kannattaa tarkistaa suoraan arkistosta ennen pyynnön tekemistä.
Sotapäiväkirjat kertovat, mitä joukko teki
Kun tiedät, missä joukko-osastossa sukulaisesi palveli, voit siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Joukkojen sotapäiväkirjoihin kirjattiin päivittäin yksikön sijainti, liikkeet ja tapahtumat. Sotapäiväkirjat on digitoitu, ja niitä voi selata maksutta Kansallisarkiston verkkopalvelussa. Rivisotilaita niissä mainitaan nimeltä melko harvoin, mutta ne kertovat, missä ja millaisissa oloissa yksikkö oli tiettynä päivänä.
Lisää taustaa antavat rykmenttien ja pataljoonien historiikit, joita julkaistiin sotien jälkeen runsaasti. Niitä löytyy kirjastoista ja antikvariaateista, ja usein niissä on myös karttoja ja valokuvia.
Valokuvat ja menehtyneiden tiedot
Sota-ajan valokuvia, niin sanottuja SA-kuvia, on digitoitu suuri määrä, ja niitä voi selata verkossa. Oma sukulainen löytyy kuvista harvoin, mutta ne näyttävät, millaisissa maisemissa ja olosuhteissa joukot elivät. Sotasampo-palvelu puolestaan kokoaa yhteen eri aineistoja, kuten sotapäiväkirjoja, valokuvia ja tietoja menehtyneistä, ja auttaa yhdistämään niitä toisiinsa.
Jos sukulainen kaatui tai menehtyi sodassa, hänen tietonsa löytyvät todennäköisesti sodissa menehtyneiden tiedoista. Kerroimme aiemmin tarkemmin Suomen sotasurmista ja niiden tietokannasta. Lisäksi kotiseurakunnan sankarihautausmaa ja paikalliset muistomerkit kertovat usein, keitä kunnasta lähti sotaan eikä palannut.
Matka sukulaisen jalanjäljissä
Kun sotatie alkaa hahmottua, moni haluaa nähdä paikat itse. Monet taistelupaikat, kuten Raatteentie Suomussalmella, ovat nykyään avoimia vierailijoille, ja maastossa näkyy yhä taisteluiden jälkiä. Vierailu paikassa, jossa oma isoisä on aikanaan ollut, tekee historiasta hyvin henkilökohtaista. Vinkkejä matkan suunnitteluun löydät oppaastamme Raatteentien muistelomatkat.
Sukulaisen sotatien selvittäminen vaatii kärsivällisyyttä, mutta se palkitsee. Jokainen löydetty tieto täydentää suvun tarinaa ja auttaa ymmärtämään, millaisen kokemuksen läpi sotien sukupolvi kulki. Kirjaa löydöt ylös ja jaa ne suvun nuoremmille, jotta tieto ei katoa uudelleen.