Suomen lippu on peräisin suunnilleen puolivälistä 1800 -lukua. Lopullisen muotonsa lippu sai kuitenkin kansalaissodan päätyttyä, jolloin käyttöön otettiin kaikkien tuntema siniristilippu. Monien vaiheiden jälkeen lippu voi olla kansallislippu tai valtiolippu, jota myös presidentin lippu edustaa. Valtiolippu eroaa kansallislipusta siten, että siinä on kielekkeet, ristin keskellä on leijona -vaakuna sekä presidentin lipussa lisäksi tangon puoleisessa yläkentässä on vapaudenristi. Väritykseltään lippu on samanlainen kuin kansallislippu.
Presidentin lippu on valtiolippu
Valtiolippuja on Suomessa kahdenlaisia. Toinen on suorakaiteinen eikä poikkea kansallislipusta kuin siinä, että sen ristin sakaroiden keskellä on vaakuna. Toinen puolestaan on kielekkeinen, jota Suomen presidentin lippu myös edustaa. Suorakaiteista lippua käyttävät pääasiassa eduskunta, ministeriöt sekä virastot ja laitokset. Sitä näkee myös ulkomailla edustustojen sekä konsuliedustustojen lippusaloissa. Lista on suhteellisen pitkä ja tätä lippua käyttävät on mainittu Suomen lipun laissa, viidennessä pykälässä.
Kielekkeistä valtiolippua on kutsuttu ennen vuoden 1978 lippu-uudistusta sotalipuksi. Silloin luovuttiin sotalippu -nimityksestä ja lipulle annettiin uusi nimitys. Tätä kielekkeistä valtiolippua voivat käyttää puolustusvoimien esikunnat, laitokset, alukset sekä joukko-osastot. Presidentin lippu on myös kielekkeinen, mutta sen lisäksi kuten jo aiemmin mainittiin, tangonpuoleiseen yläkenttään on lisätty vapaudenristi. Se on väritykseltään sinikeltainen.
Suomen presidentin lippu ja liputussäännöt
Liputuksesta on tarkoin määrätty liputusasetuksessa, mutta presidentin lippu kuitenkin kertoo, missä presidentti kulloinkin on. Tällä liputetaan siellä kohteessa, missä presidentti on paikalla. Presidenttihän voi olla edustusasunnollaan Presidentinlinnassa, Mäntyniemessä tai Kultarannassa. Näissä kohteissa lippu nostetaan salkoon aamulla ja lasketaan illalla liputussääntöjen mukaisesti. Poikkeuksia saattaa joskus tulla ja silloin lippu voidaan kesken päivän laskea ja tilalle salkoon nostaa valtiolippu.
Presidentin lippu kertoo siis sitä, että presidentti on silloin paikalla. Toisin sanoen, virallisina liputuspäivinä liputetaan valtiolipulla niissä kohteissa, missä presidentti ei ole. Esimerkiksi jos hän poistuu presidentinlinnasta klo 12 eikä palaa sinne enää sen päivän aikana, presidentin oma lippu lasketaan alas salosta ja valtiolippu nostetaan tilalle.
Liputussäännöt eivät ole vaikeita
Liputussäännöt ovat suhteellisen helpot oppia muistamaan. Ja mikäli seuraa tarkemmin liputuksia presidentin kohteissa, voi tulkita helposti sen, missä hän on paikalla. Virka-autossa käytetään myös liputusta silloin, kun on kyse valtiovierailuista tai valtiopäivien avajaisista. Aivan yhtä helppoa kuin liputussäännöt, on Windows 10 ilmaiseksi asentaminen omalle koneelle. Asennuksessa ei paljon tule kysymyksiä vaan se soljuu eteenpäin suhteellisen nopeasti ilman tarpeettomia kysymyksiä.
Tämän hetkinen presidenttimme, Sauli Niinistö, on maamme 12. presidentti. Hänellä on takanaan monivivahteinen ja ansiokas poliittinen ura sekä hän on ainoa presidentti, joka on saanut jälkeläisen virkakautensa aikana. Vaikka häntä voikin kuvata sanalla porvari, hän on myös kunnostautunut hyväntekeväisyydessä esimerkiksi syrjäytyneiden hyväksi.
Presidentin lippu osana Suomen lipun historiaa
Suomen lipun historia alkoi oikeastaan vuonna 1848, jolloin oli ylioppilaiden kevätjuhla. Tässä tilaisuudessa oli käytössä lippu, jossa oli valkoinen pohja ja siinä oli Suomen suurruhtinaskunnan vaakuna. Topelius herätteli tämän tapahtuman jälkeen keskustelua Suomen lipusta ja silloin saatiinkin useampia ehdotuksia. Jo silloin keskusteluissa ehdotettiin väreiksi sinistä ja valkoista.
Aikaa ehti kulua suhteellisen kauan ennen kuin varsinainen päätös lipusta julkaistiin. Useita lippuja oli ehdotettu, mutta ne päätyivät yleensä siihen aikaan muodissa olleiksi huvilalipuiksi. Keväällä 1918, itsenäisyyden jälkeen, hyväksyttiin ehdotus, että lippu on sinivalkoinen ja samalla tavoin sisälsi ristin kuin muissakin pohjoismaissa.
Presidentin lippu on siis luonteva jatke lipun kehittymiselle. Vuoteen 1978 oli käytössä useampia lippuja, joissa oli kuvio tangon puoleisessa yläkentässä. Tällaisia lippuja oli muun muassa posti- ja tullilaitosten käytössä. Niistä luovuttiin, koska niiden tunnistaminen oli suhteellisen vaikeaa. Presidentin lipun tunnistaa nykyisten Suomen lippujen joukosta hyvin, koska käytettäviä vaihtoehtoja on enää suhteellisen vähän.