Suomen puoleiseen Karjalaan kuuluvat Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Venäjän puolella sijaitsevaan Karjalan tasavaltaan kuuluvat Vienan Karjala, Aunuksen Karjala ja Tverin Karjala. Venäjään kuuluu myös luovutettu Karjala. Tämä on alue, jonka Suomi joutui toisen maailmansodan jälkeen luovuttamaan Neuvostoliitolle sotatappion seurauksena. Karjalan historia onkin kiehtovaa tutkittavaa. Kuten muitakin Suomen maakuntia, niin myös Karjalaa leimaa omanlaisensa historia ja kulttuuri.
Karjalan historia kertoo Karjalasta taistelutantereena
Karjalaksi kutsutaan laajaa aluetta, joka nykyisin jakautuu Suomen ja Venäjän valtioiden kesken. Karjalan historia on siinä mielessä mielenkiintoinen, että se on ollut 1200-luvulta aina 1900-luvulle asti toistuvasti sotatoimien näyttämönä. Sotainen historia alkaa 1200-luvulta, jolloin Ruotsi ja Novgorod taistelivat sen omistuksesta. Viimeisimmät sotatoimet liittyvät toiseen maailmansotaan, jonka seurauksena osa Karjalasta luovutettiin Venäjälle. Suomen puolelle jäivät Etelä- ja Pohjois-Karjala. Pohjois-Karjalan historia, kuten Etelä-Karjalankin on mielenkiintoista luettavaa.
Suomen puoleinen Karjala kehittyi samaa tahtia kuin muukin Suomi jälleenrakennuksen aikaan sotien jälkeen. Luovutetut alueet ovat kehittyneet hitaammin. Tämä johtuu monestakin asiasta. Historiallisesti Karjalan tasavalta on ollut tärkeä alue sotilaallisesti, koska se sijaitsee valtioiden rajoilla. Karjalan tasavalta on kehityksessä muuten jäänyt historiallisesti katsottuna Pietarin ja Moskovan alueiden kehityksen varjoon.
Pohjois-Karjalan historia
Pohjois-Karjalan maakunta sijaitsee Itä-Suomessa. Suurin kaupunki on Joensuu, joka on myös Pohjois-Karjalan maakuntakeskus. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Lieksa ja Kitee. Pohjois-Karjalan lääni oli olemassa 1960-luvulta aina vuoden 1997 ja lääniuudistukseen saakka, jolloin se yhdistettiin Itä-Suomen lääniin. Nimensä mukaisesti Pohjois-Karjala on Suomen puolella pohjoisin osa historiallista Karjalaa. Karjalan historia on polveilevaa, mutta Karjalan luonto on aina kiehtonut matkaajia.
Karjalan historia kertoo, että Karjalan on houkutellut vierailijoita sinne vuosisatojen ajan. Pohjois-Karjalassa erityisesti Kolin vaarat ovat kotimaamme tunnetuimpia luontomaisemia. Kolin kansallispuisto on inspiroinut Suomen kansalliskirjailijoita ja muita taiteilijoita jylhyydellään. Koli onkin kiehtova, koska sen vaarat ovat syntyneet Karelidien vuoristosta. Myös jääkaudet ovat muokanneet Kolia sellaiseksi kuin me sen nykyään näemme.
Karjalan historia – mitä on karjalaisuus?
Karjalaisuuteen liitetään monenlaisia piirteitä, joita on historiallisesti erityisesti kansantutkimuksen ja kulttuuriantropologian piirissä tutkittu. Karjalaisuus näyttäytyykin maantieteellisen alueen lisäksi omanalaisenaan tapa- ja kulttuurihistoriallisena alueenaan. Karjalaiset ovatkin runonlausujia ja taiteen ystäviä. Suomen kansalliseepos Kalevala on saanut paljon inspiraatiota Karjalasta ja karjalaisuudesta. Karjalaiset ovat satojen vuosien ajan nauttineet jännityksestä ja eläneet suurien tunteiden kautta. Nykyään jännitystä haetaan Veikkaus Lotto pelien avulla. Aikaisemmin istuttiin korttipöydän ääreen.
Vanhat kuvat Karjalasta kertovat eletystä elämästä, arjesta ja juhlasta. Kuvien kautta voimme nähdä, miten Karjalassa elettiin aikoinaan. Kuvien kautta saamme myös arvokasta tietoa karjalaisista tavoista, pukeutumisesta ja vaikkapa ruuista. Juuri vanhojen valokuvien sekä piirrettyjen ja maalattujen kuvien avulla tutkijat saavat tietoa eletystä elämästä.
Karjalan historia – evakkojen matkassa
Veteraanien muistopäivä on vuosittainen juhlapäivä, jota vietetään huhtikuussa Suomessa. Karjalan historiaan liittyy myös sota ja evakkomatkat. Nykyisen luovutetun Karjalan alueilta asukkaat joutuivat lähtemään evakkoon sotatoimien alta. Veteraanien juhlaa vietetään muistona siitä, kuinka rintamaveteraanit ja lotat puolustivat Suomea suurta Neuvostoliittoa vastaan. Veteraanien ponnisteluiden ansiosta Suomi säilytti itsenäisyytensä lähes mahdottoman ylivallan edessä.
Evakkomatka jätti moneen karjalaiseen syvät arvet, jotka periytyivät monesti myös jälkipolville. Karjala säilyi kuitenkin evakkoon lähteneiden sydämissä kotipaikkana, joka ei jäänyt unholaan. Evakkomatkalle lähteneet kotiutuivat eri puolille Suomea. Moni haaveili vielä palaavansa synnyinseuduilleen ja onkin päässyt siellä käymään vasta vuosien jälkeen.
Karjalan historia on täysillä eletyn elämän historiaa. Karjalaisuuteen on aina kuulunut vahvojen tunteiden näyttäminen ja taiteellinen esiintyminen. Satojen vuosien historia kahden maan rajalla on tuonut venäläistä kulttuuriperintöä tapoihin. Tämä näkyy karjalaisten keskuudessa myös ortodoksiuskonnon pitkän historian muodossa. Historiallisesti karjalaisuuteen sekoittuukin paljon venäläistä kulttuuriperintöä. Erityisesti luovutetun Karjalan alueen nimistössä vilahtavat usein venäläiset nimet, kuten esimerkiksi Markow ja Komarow.